Käytän tässä postauksessa termiä painoon liittyvä stigma lihavuuden stigman sijaan. Mielestäni se on terminä parempi, mm. siksi koska stigma vaikuttaa kaikenkokoisiin ihmisiin ja "lihavuus" on määritelmä, joka tulee painoindeksitaulukosta. Käytän kuitenkin sanoja kuten “normaalipainoinen” ja “lihava”, koska aiheesta olisi valitettavasti vaikea kirjoittaa ilman näitä määrittelyjä.
Ensin minun on sanottava, että tällä hetkellä olen sellaisessa painossa, joka yhteiskunnan standardien mukaan nähdään hyvänä painona. Olen ollut isommassa painossa aiemmin, mutta en sellaisessa, mikä kiinnittäisi muissa ihmisissä erityistä huomiota.
En siis voi kokonaan ymmärtää, millaista on olla isommassa kehossa maailmassa, joka ei ainoastaan ihannoi laihuutta vaan joka on rakennettu hoikille ihmisille, bussin istuimista lääkärikäynteihin. Toisin sanoen, nykyään esim. kokoni ei ole ensimmäinen tuntomerkki, jota joku käyttäisi kuvaillessaan minua.
Mitä painostigma on? THL:n määrittelyn mukaan “painoon liittyvällä stigmalla eli häpeäleimalla tarkoitetaan yhteisön kielteistä asennoitumista ja käyttäytymistä ylipainoisia ja lihavia kohtaan.” Se on negatiivinen leima, joka ohjaa meidän kaikkien käyttäytymistä.
Stigma voi johtaa ennakkoluuloihin, ja ennakkoluulot johtavat syrjintään. Suomesta en löytänyt vastaavia tietoja mutta esimerkiksi Englannissa paino on kolmanneksi yleisin syrjinnän syy iän ja sukupuolen jälkeen.
Painostigman juuret ovat siinä harhaluulossa tai väärinkäsityksessä, että kehon paino olisi helposti kontrolloitavissa ruoan ja liikunnan avulla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan painoon vaikuttavia sekä kompensoivia tekijöitä on lukemattomia muita. Olen kirjoittanut asiasta aiemmin täällä. Lyhyesti: painoa ei pysty hallitsemaan pitkällä tähtäimellä.
Laihdutuskulttuuri aktiivisesti pahentaa painoon liittyvää stigmaa mm. yhdistämällä lihavuuden moraaliseen huonommuuteen, stereotypisoimalla ja uskottelemalla, että paino on yksilön hallinnassa oleva asia.
Niinkin nuorilla kuin 3-vuotiailla on havaittu painoon liittyviä ennakkoasenteita. Lapset eivät synny tämän ominaisuuden kanssa vaan se on opittua käytöstä ympäröivästä maailmasta ja esim. piirretyistä, jossa isommassa kehossa olevia pilkataan tai stereotypisoidaan. Kirjoitin laihdutuskulttuurista aiemmin tässä blogissa: Se varastaa aikasi, energiasi ja rahasi – mikä se on?
Miten painostigma näkyy arjessa?
Oletko koskaan miettinyt, miten paljon painoon liittyvä stigma on vaikuttanut sinuun? Miten paljon se on ohjannut käyttäytymistäsi ja tunteitasi?
Niinkin yksinkertaiset asiat kuin liikunnan harrastaminen, ruokakaupassa käynti, ravintolassa syöminen tai vaatekaupoissa käyminen voi aiheuttaa joskus suoranaisia ilkeitä kommentteja tai katseita muilta ihmisiltä, vähintään muistutusta ja tunnetta siitä, että oma keho ei ole hyväksyttävä. Näitä kutsutaan “mikroaggressioiksi”. Kun näitä kokemuksia kerääntyy, tuloksena on merkittävä stigma, joka vaikuttaa kaikkeen olemiseen.
Kyse ei ole ainoastaan näistä kokemuksista tai vihamielisen ympäristön kohtaamisesta, vaan jo niiden ennakoimisesta, varautumisesta, pelkäämisestä ja odottamisesta. Tämä syö valtavan määrän henkistä ja emotionaalista energiaa ja lisää häpeän ja ahdistuksen tunteita.
Tällainen on todella stressaavaa! Ja kehon stressireaktio tarkoittaa stressihormonien erityksen lisäksi muutoksia sydän- ja verisuonijärjestelmässä sekä immuuni- ja neurologisessa järjestelmässä uhan torjumiseksi. Ja tiedämme jo yleisesti, mihin kaikkiin sairauksiin krooninen stressi altistaa. Näitä ovat esim. diabetes, sydänsairaudet ja jopa joitain syöpiä.
Lihava ihminen kohtaa terveydenhuollossa monesti vähättelevää suhtautumista. Murtunut käsi tai mikä tahansa vaiva, on lihavuuden syytä ja häntä käsketään laihduttamaan. Moni ylipainoinen välttelee lääkäriin menoa, koska kokemus on niin alentava ja ahdistava. Kaikki terveydenhuollossa eivät toki käyttäydy näin, mutta yleisesti ottaen painostigma elää siellä erittäin vahvana. Jo stressi siitä, että paino saatetaan ottaa puheeksi, huonontaa terveyttä ja saa ihmisen välttelemään lääkäriin menoa viimeiseen asti. Ja se huonontaa terveyttä entisestään ja johtaa huonoihin lopputuloksiin.
Monet lihavat kohtaavatkin eniten painosta johtuvia ennakkoasenteita terveydenhuollossa sekä perheenjäseniltään. Perheenjäseniltä tuleva painosta kiusaaminen ja laihdutuspuheet ovat yhteydessä ahmimiseen, painonnousuun ja rajuihin yrityksiin pudottaa painoa. Jälleen kerran, painostigma johtaa täysin päinvastaiseen tulokseen kuin mitä sen “kannattajat” väittävät.
Kaikki eivät toki kohtaa tällaista suhtautumista, mutta se on valitettavan yleistä Suomessakin. Seurauksena sekä lihavat että laihat (ja normaalipainoiset) saavat huonompaa hoitoa, koska “terveessä painossa olevia” ei välttämättä edes tutkita eikä esim. kakkostyypin diabeteksen mahdollisuutta oteta tosissaan.
Kirjoitin painosta aiemmin blogissa, mm.: Paino ei kerro terveydestä mitään, osa 1
Tutkimukset ovat selkeitä siinä, että painon korostaminen saattaa kannustaa häiriintyneeseen syömiseen, mikä vaikuttaa haitallisesti monella tavalla.
Hoikemmassa kehossa elävät kärsivät myös painostigmasta. Koska osa sairauksista liitetään (virheellisesti) lihavuuteen, hoikka ihminen ei välttämättä saa kunnollista hoitoa sairauteen, jota ei painoon liittyvien ennakkoluulojen vuoksi osata epäillä.
Painoon liittyvän stigman aiheuttama lihomisen pelko ja sen mukanaan tuomat häiriintyneet käyttäytymiset kuten kalorien laskeminen, on todella vahva edesauttaja sekä häiriintyneelle syömiselle että syömishäiriölle. Ja painostigma tekee näistä paranemisen paljon, paljon vaikeammaksi.
Painostigma siis vaikuttaa vakavasti myös hoikkiin ihmisiin. Moni meistä on valmis lähes mihin tahansa, kunhan emme vain liho! Moni valitsisi mieluummin kroonisen sairauden lihomisen sijaan. Mitä tämä kertoo kulttuurimme arvomaailmasta?
Luonnollisesti pelko lihomisesta vaikeuttaa syömishäiriöstä tai häiriintyneestä syömisestä parantumista. Se on yksi suurimmista ja yleisimmistä esteistä tai hidasteista intuitiivisen syömisen opettelussa. Kun onnistuminen on totuttu mittaamaan sillä, että paino laskee tai vähintäänkin ei nouse, luottamuksen rakentaminen omaan kehoon on hyvin vaikeaa.
Painoon liittyvä stressi vaikuttaa koko ajan
Yhdessä tutkimuksessa eri painoiset naiset laitettiin pitämään esitelmä siitä, miksi he olisivat hyviä treffikumppaneita.
Puolet tutkimukseen osallistujista olivat siinä uskossa, että heidän puheensa videoidaan (ts. puhujan paino näkyy), ja puolet siinä uskossa, että puheesta nauhoitetaan ainoastaan ääni (puhujan paino ei näy).
Kuten ennustettiin, ne naiset, joilla oli korkeampi painoindeksi, oli korkeampi verenpaine ja huonompi esiintyminen silloin, kun he uskoivat painonsa olevan näkyvillä. Toisin sanoen, kun huolet liittyen painostigmaan aktivoituivat. Ns. normaalipainoisiin verrattuina ylipainoiset naiset myös kertoivat kokeneensa enemmän stressiin liittyviä tunteita kun heitä videokuvattiin verrattuna siihen, kun heidän puheensa ainoastaan äänitettiin.
Tutkimukset antavat osviittaa siitä, että stressi on todellinen syypää moniin sairauksiin, joista yleensä syytetään lihavuutta kuten diabetes, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja sydänsairaudet. Stressin vähentäminen ei kuitenkaan ole niin helppoa. Vain osaan stressaajista voimme vaikuttaa. Stressiin, joka tulee muiden ihmisten mielipiteistä, hyväksynnän puutteesta ja syrjinnästä on vaikeampi tai jopa mahdotonta itse vaikuttaa. Me olemme sosiaalisia eläimiä ja kokemus hyväksytyksi tulemisesta on meille tärkeää.
Yhden arvion mukaan sosiaalinen ympäristö (eli se, miten muut meitä kohtelevat) on vastuussa yli puolesta yksilön terveydentilan vaihtelusta. Elintapojen valinnat vastaisivat alle neljäsosasta.
Esimerkiksi matalamman sosiaalisen statuksen omaavat, vähävaraiset ihmiset, saavat todennäköisemmin metabolisen oireyhtymän. Metabolista oireyhtymää aiheuttaa myös työhön liittyvä stressi.
Syrjintä, haukkuminen, vihamielisyys, stereotyypit ja näiden tuottama jatkuva häpeä… Kaikkia näitä lihava ihminen kokee säännöllisesti ja säännönmukaisesti. Lihavilla aikuisilla on lähes neljä kertaa enemmän stressihormoni kortisolia hiuksissaan, jonne kortisoli varastoituu pitkäaikaisen stressin seurauksena, kuin ns. ylipainoisilla tai normaalipainoisilla.
Monet naiset stressaantuvat kohdatessaan ennakkoasenteita lihavia kohtaan, vaikka se ei olisi heihin itseensä kohdistettu. Yhdessä tutkimuksessa naisten kortisolitasot nousivat heidän katsoessaan pätkiä oikeista tv-sarjoista, joissa lihaville naurettiin, riippumatta siitä, oliko nainen itse ylipainoinen. Syy saattaa olla se, että naisilla kehotyytymättömyys on niin yleistä koosta riippumatta.
Itse asiassa jo painosta johtuvan syrjinnän ajatteleminen voi laukaista ahmimisen kehoonsa tyytymättömillä naisilla.
Kehotyytymättömyys, painosta riippumatta, on myös vahva ennusmerkki painonnousulle läpi eliniän. Painoonsa tyytymättömät todennäköisemmin kärsivät ahmimiskohtauksista, syövät lohduttaakseen itseään ja välttelevät liikuntaa, koska he tuntevat olevansa kyvyttömiä tai taitamattomia fyysisesti. (Kiitos laihdutuskulttuuri ja painostigma!)
Painoon liittyvä stigma on iso syy sille, miksi ihmiset ajautuvat häiriintyneeseen syömiseen. Sen sijaan, että se “saisi ihmiset elämään terveellisemmin”, se vaikuttaa täysin päinvastoin.
Ihmiset, jotka raportoivat kokeneensa syrjintää painonsa takia, on 31 prosenttia korkeampi ennenaikaisen kuoleman riski kuin ikätovereillaan sen jälkeen kun heidän nykyinen terveytensä, painonsa, liikuntatapansa, tupakointi ja masennus on otettu huomioon.
Tutkimuksia aiheesta on useita ja painosta johtuva syrjintä vaikuttaa eri tavalla kuin ihonväristä tai seksuaalisuudesta johtuva, joilla ei tutkijoiden mukaan ollut vaikutusta painoon.
Yhdessä tutkimuksessa painosta johtuvaa syrjintää kokeneet olivat melkein seitsemän kertaa todennäköisemmin “vakavasti lihavia” neljän vuoden seurantajakson aikana kuin ne, jotka eivät olleet kokeneet syrjintää.
Toisessa tutkimuksessa lihavat naiset, jotka kokivat enemmän painoon liittyvää stigmaa, oli korkeampi kortisoli ja oksidatiivista stressiä, mikä aiheuttaa tulehdusta. Vastaavia tutkimuksia on tehty useampia. Painoon liittyvää stigmaa kokevat kärsivät yleensäkin enemmän pitkäaikaisesta tulehduksesta kehossa.
Jatkuva stressi on yksi syy, miksi lihavuus on yleisempää vähävaraisemmilla. Mahdollinen sosiaaliseen statukseen perustuva syrjintä vähentää myös tahdonvoimaa, koska voimat menevät itsehillintään, jota tarvitaan ettei reagoi negatiivisesti huonoon kohteluun. Laboratoriotutkimuksessa keskiluokkaiset ihmiset, joita kohdellaan niin kuin he eivät olisi tärkeitä, kärsivät keskittymisvaikeuksista ja kokevat vaikeammaksi olla käyttäytymättä asiattomasti.
Pitkäaikaistutkimusten mukaan masennus ja lihavuus molemmat lisäävät toisen riskiä noin 50 prosentilla. Masennus tuottaa jatkuvasti kortisolia ja johtaa tulehdukseen. Masennus myös ennakoi monia samoja sairauksia kuin lihavuus, kuten diabetes ja sydänsairaudet. Kehotyytymättömyys on riskitekijä sekä masennuksessa että painonnousussa.
Mielenkiintoista on, että alipainoiset tai normaalipainon alarajoilla olevat ihmiset tyypillisesti laihtuvat stressaantuneina. Normaalipainon ylärajoilla ja sitä painavammat taas lihovat todennäköisemmin.
Ennen kuin lopetamme painon vuoksi syrjimisen ja hyljeksinnän on mahdoton sanoa, kuinka paljon stressistä on lähtöisin ylipainon tai lihavuuden sosiaalisesta stigmasta.
Pelottelu
Monet ottavat asiakseen “olla huolestuneita” toisen painosta tai lihavaa syyllistetään verovarojen tuhlaamisesta. Samaa huolta ei kuitenkaan jaeta hoikille ihmisille, joilla on huonot elintavat tai esim. ihmisille, joilla on mielenterveysongelmia. Lihavuus on kätevä syntipukki, koska siihen liitetään vahvasti kaikkea negatiivista laiskuudesta moraaliseen huonommuuteen.
Osa ihmisistä saattaa väittää, että painoon liittyvä stigma on hyvä asia, “jotta lihavuutta ei alettaisi normalisoida”. Tämä argumentti on virheellinen monellakin eri tavalla. Ensinnäkin kuvitelma siitä, että korkeampi paino on aina epäterveellistä, on virheellinen. Kirjoitin asiasta aiemmin esim. täällä.
Niin, ja sitten se fakta, että laihduttaminen ei toimi, lue vaikka Totuus laihduttamisesta – tutkimustulokset 80 vuoden ajalta ovat karua luettavaa
Toinen ongelma tuossa argumentissa on, että painostigman on osoitettu huonontavan terveyttä lukuisissa tutkimuksissa. Painoon liittyvä stigma huonontaa terveyttä enemmän kuin lihavuus.
Toinen vakavasti painosta johtuvaan syrjintään vaikuttava tekijä on laihdutuskulttuuri. Sisäistämämme ajatus siitä, että laiha ja/tai lihaksikas keho on parempi ja arvokkaampi kuin isokokoisempi keho, on todella, todella haitallinen.
Kulttuurina olemme sisäistäneet laihuuden ihannoinnin ja painoon liittyvän stigman niin hyvin, että jopa lihavat ihmiset itse ovat osallisina omassa leimaamisessaan mm. ajatellen, että he ansaitsevat huonompaa kohtelua ja että heidän kehonsa on huonompi ja tuomittava. He ikään kuin joutuvat pyytämään anteeksi olemassaoloaan, uudestaan ja uudestaan.
Painoon liittyvää stigmaa kokevat eivät itsekään huomaa, miten paljon se on heihin vaikuttanut ja huonontanut terveyttä. Ylipainoon ja lihavuuteen liittyy yleensä syyllisyyttä ja häpeää, mikä altistaa sille, ettei ihminen itse osaa vaatia parempaa kohtelua. Tämä on ymmärrettävää, sillä monilla on tämän taakan lisäksi taustalla mm. aiempaa painosta kiusaamista, mikä on usein jättänyt syvät arvet. Ja miten sitä parempaa kohtelua pystyisi vaatimaan, kun kulttuuri on niin vahvasti sinua ja kehoasi vastaan?
Ja koska esim. lihavien tölviminen on kulttuurisesti hyväksyttyä ja on sisäistetty, että lihava ihminen nyt vain on huonompi ja on itse syypää omaan tilanteeseensa, lihavat ihmiset ovat monesti oppineet sen, että heitä saa kohdella huonommin kuin muita ja että vika on heissä.
Jos taas lihava ihminen huomauttaa kokemastaan syrjinnästä, hänen käsketään laihduttaa, hankkimaan huumorintaju tai hänet leimataan esim. vainoharhaiseksi. Viesti toisin sanoen on se, että lihavan ihmisen pitää muuttaa itseään, jos he eivät halua kokea syrjintää!
Keille muille ihmisryhmille kehdattaisiin ja varsinkaan pidettäisiin hyväksyttävänä sanoa tällaista?
Vähättely
Painosta johtuva syrjintä on vakava ongelma niin terveydenhuollossa kuin yhteiskunnassa. Painostigma aiheuttaa sekä fyysistä että psykologista vahinkoa ja vaikka tämä on tieteessä raportoitu jo vuosikymmenten ajan, käytännössä seuraukset ovat jääneet vähäisiksi.
Sen sijaan ylipainoisia tai lihavia ihmisiä vähätellään ja ylipainoa pidetään heidän syynään. Se on muka yksilön tahdonvoiman/älyn/viitseliäisyyden/itsekurin puutetta. Tätä ei aina ääneen sanota mutta jokainen lihava ihminen, joka on kuullut neuvon, että “voisit syödä vaikka pullan viinerin sijasta”, osaa lukea rivien välistä.
Lisäksi voi olla, että laihdutuskulttuurin luomien mielikuvien vuoksi osa ihmisistä katsoo lihavia ihmisiä ilkeästi, koska he kuvittelevat näkevänsä heissä sellaista, mitä he inhoavat tai häpeävät itsessään, kuten laiskuutta ja heikkoutta. Seurauksena he projektoivat pelkonsa lihaviin ihmisiin, ja tuntevat edes hetken olevansa parempia kuin he. Osalle lihavat ihmiset ovat myös kätevä tapa nostaa itseään ylöspäin ja saada hetken aikaa tuntea olonsa paremmaksi: "ainakaan minä en ole lihava".
Kehon tai painon kommentointi on väärin koosta riippumatta. Kuitenkin, lihavat ihmiset kohtaavat painosta johtuvaa syrjintää täysin eri tasolla kuin ns. liian laihat. Maailma on tehty laihoille ihmisille. Ei ole mitään miljardien arvoista kampanjaa kuten “sotaa lihavuutta vastaan”, jotta päästäisiin eroon laihoista ihmisistä. Laihojen kokemaa kommentointia ja lihavien ihmisten syrjintää ei voi mitenkään verrata toisiinsa.
Kun oma keho tulkitaan “vääränlaiseksi”
Yleisesti ottaen, painoon liittyvän leiman vahvasti sisäistäneet lihavat ihmiset todennäköisesti välttelevät liikuntaa, muita ihmisiä sekä muita aktiviteetteja, jotka voisivat parantaa elämänlaatua.
Selvää on, että terveydenhuollon viestit siitä, että lihavan pitää laihduttaa ja että kaikki sairaudet johtuvat lihavuudesta, pahentaa painoon liittyvää stigmaa. Syyllistäminen ja painon syyttäminen ei saa mitään hyvää aikaiseksi. Suuri vääryys on siinä, että laihduttamista tarjotaan ratkaisuksi vaikka uudelleen ja uudelleen on todistettu, että laihduttaminen ei toimi. Kuka tekee rahaa tällä ristiriidalla?
Syyllistäminen on suoranaisesti vaarallista. Tutkimusten mukaan painoon liittyvä stigma altistaa ahmimiselle ja, jälleen kerran, painonnousulle. Lisäksi painostigma aiheuttaa häpeää, joka on todella vaarallista terveydelle sekä nostaa riskiä syömishäiriön kehittymiselle.
Yhden kyselyn mukaan osa ihmisistä mieluummin amputoisi ruumiinosan kuin muuttuisi lihaviksi!
Kehotyytymättömyys ei saa ketään pitämään huolta kehostaan - miten kukaan voisi pitää huolta jostakin, jota kohtaan kokee inhoa, jopa vihaa? Kirjoitin tästä aiemmin täällä: Miten hyväksyt kehosi – ja miksi se on tärkeää elämäntapamuutoksessa
Kehotyytymättömyys saa ihmisen menettämään yhteyden kehoonsa. Erityisesti laihduttaminen, joka on yleisin reaktio pitkäaikaiseen kehotyytymättömyyteen, johtaa lopulta kasvavaan nälkään ja mielitekoihin, jotka ennen pitkää voittavat, koska näin meidät on biologisesti ohjelmoitu. Syömistä alkavat säädellä ulkoiset tekijät sekä tunteet ja ajatukset, jotka usein ovat negatiivisia.
Kaikista satunnaisista laihduttajista jatkuvaan laihduttamiseen päätyy 35 %. Näistä arviolta 20 - 25 % sairastuu syömishäiriöön.
Itse asiassa syömishäiriöön sairastuminen on todennäköisempää kuin pysyvä laihtuminen. Miksi tästä ei puhuta?
Laihduttaminen vahingoittaa. Laihduttaminen EI TODELLAKAAN OLE HARMITONTA. Muista se varsinkin jokaisen uuden vuoden alussa, kun kaikenmaailman “elämäntapamuutoksia” markkinoidaan aggressiivisesti joka suunnalla.
Kirjoitin laihduttamisen vaaroista ja tutkimuksista mm. täällä.
Mitä voimme tehdä?
Aloita kyseenalaistamalla omat ennakkoluulosi korkeammassa painossa olevia kohtaan, olivat ne sitten tiedostettuja tai tiedostamattomia. Näitä tulee esiin päivittäisessä kanssakäymisessä, keskustelussa ja omissa huomioissamme itseämme sekä muita ihmisiä koskien.
Jos sinulla on perhettä tai ystäviä, voit sopivan tilaisuuden tullen nostaa aiheen esiin. Tästä ei kannata ottaa liikaa paineita, sillä monilla ihmisillä vallassa oleva uskomus “lihavuuden” haitallisuudesta on erittäin vahva, ja he voivat reagoida jopa vihalla, kun heidän uskomuksensa kyseenalaistetaan.
Voit miettiä vaikka Kopernikusta, joka tiesi, että maailma pyörii auringon ympärillä silloin, kun kaikki muut ja kirkko uskoivat, että maapallo on universumin keskipiste. Tiede ja se mitä uskomme on jatkuvassa muutoksessa. Emme vain näe sitä.
Muutos lähtee käyntiin mitä pienimmistä asioista.
Jos tarvitset apua elämäntapamuutoksessa tai haluat parantaa terveyttäsi ilman laihduttamista, varaa ilmainen alkukartoituksesi täältä. Autan sinua mielelläni alkuun. Alkukartoitus ei sinua sido mihinkään.
Lähteet:
Fat Stigma: How It Works, How It Hurts https://www.psychologytoday.com/us/blog/couch-meets-world/201104/fat-stigma-how-it-works-how-it-hurts
Obesity Stigma: Important Considerations for Public Health https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2866597/
Changing the terminology to ‘people with obesity’ won’t reduce stigma against fat people https://theconversation.com/changing-the-terminology-to-people-with-obesity-wont-reduce-stigma-against-fat-people-124266
Discrimination against fat people is so endemic, most of us don’t even realise it’s happening https://theconversation.com/discrimination-against-fat-people-is-so-endemic-most-of-us-dont-even-realise-its-happening-94862
Some People Would Give Life or Limb Not to be Fat https://news.yale.edu/2006/05/16/some-people-would-give-life-or-limb-not-be-fat
The Psychological Weight of Weight Stigma
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1948550611434400
Why Weight Stigma Deserves Your Attention
https://dieteticallyspeaking.com/weight-stigma-why-it-deserves-your-attention/
Lihavuustutkija Hannele Harjunen: lihavuuskeskustelu terveydenhuollossa tökkää kun painoon suhtaudutaan moraaliasiana https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/21/lihavuusutkija-hannele-harjusen-kolumni-ylipainon-hoito-ei-ole-moraalikysymys
Bacon, Linda: Health At Every Size: The Surprising Truth About Your Weight. BenBella Books, 2010.
Lavie, Carl J.; Loberg, Kristin: The Obesity Paradox: when thinner means sicker and heavier means healthier. Scribe Publications Pty Ltd, 2014.
Mann, Traci: Secrets From the Eating Lab: The Science of Weight Loss, the Myth of Willpower, and Why You Should Never Diet Again. Harper Wave, 2017.