Jos olet nainen, on korkea todennäköisyys, että yksi suurimmista peloistasi on lihominen. Eikö olekin surullista?
Vastaavasti, edelleen monelle naiselle paras mahdollinen kohteliaisuus on kysymys “oletko laihtunut?” Ja tähän saatetaan lisätä vielä, että “näytätpä hyvältä”.
Miksi me pelkäämme lihomista niin paljon? Elämme kulttuurissa, jossa lihavuutta stigmatisoidaan todella rajusti. Tämä raadollinen kulttuuri vaikuttaa meihin lapsesta asti, joten lihomisen pelko on täysin luonnollinen reaktio uskomusmaailmaan, jossa laiha on hyväksytty, terve ja hyvä ja lihava on hyljeksitty, huono ja heikko. Kuka ei pelkäisi lihomista tällaisessa maailmassa?
Lihomisen pelko on suurin este tai hidaste niin intuitiivisen syömisen opettelussa kuin laihduttamisen tai syömisen rajoittamisen lopettamisessa. Ja jos tätä pelkoa ei käsittele, on suuri mahdollisuus, että painonnousun toteutuessa ajaudut takaisin laihdutusmentaliteettiin ja laihduttamiseen.
Ja rehellisesti: Vaikka et olisi “laihduttamassa” tai ainakaan tunnusta sitä itsellesi, jos syömistäsi ohjaa se, ettet vain liho, rajoitat yhä syömisiäsi ja olet vieläkin eräänlaisella laihdutuskuurilla.

Arvostelluksi tuleminen, itseinho, epämukavat vaatteet ja tunne siitä, ettei tule hyväksytyksi sellaisena kuin on, on tuttua lähes kaikille. Kirsikkana kakun päällä vielä joka suunnalta tuleva pelottelu “ylipainon” seurauksista ja ei ihme, että moni on lähes paniikissa, jos vaaka näyttää isompaa lukua tai vaatteet eivät enää mahdu päälle.
Kukaan ei kuitenkaan kontrolloi syömistä tai painoaan pelkästään sen vuoksi, että kontrolloisi syömistä tai painoaan.
Mitä tämä tarkoittaa?
Se tarkoittaa sitä, että et luultavasti pelkää itse lihomista, vaan sitä, mitä tunteita ja käytöksiä se herättää sinussa ja ympärillä olevista ihmisissä.
Kukaan meistä ei syntynyt tähän maailmaan peläten lihomista.
Se on opittu pelko. Pelko on todellista, mutta sen lähde on laihuutta ihannoivassa kulttuurissa. Mitä tämä laihdutuskulttuuri on?
Laihdutuskulttuuri on uskomusjärjestelmä, joka ihannoi tietynlaisia vartaloita ja pitää niitä arvokkaampina kuin muita. Se ihannoi hoikkuutta ja asettaa sen kaiken muun, kuten psyykkisen hyvinvoinnin ja fyysisen terveyden, edelle.
Christy Harrisonin määritelmä laihdutuskulttuurista on:
Järjestelmä, joka palvoo laihuutta ja yhdistää laihuuden terveyteen ja moraaliseen hyveellisyyteen. Tämä voi johtaa siihen, että elät koko elämäsi uskoen, että olet viallinen koska et näytä samalta kuin hoikka “ihanne”.
Mainostaa laihtumista tapana saavuttaa korkeampi status. Tämä saattaa painostaa sinua käyttämään suuren määrän aikaa, energiaa ja rahaa yrittäen tehdä kehostasi pienempää.
Tiettyjen ruokien ja syömistapojen demonisointi ja toisten asettaminen jalustalle. Tämä uskomus pakottaa sinut olemaan erittäin tietoinen siitä, mitä syöt, tuntemaan syyllisyyttä tietyistä ruokavalinnoista ja kääntämään huomiosi pois intuitiivisesta nautinnosta.
Järjestelmä, joka sortaa ihmisiä, jotka eivät mahdu sen käsitykseen “terveydestä”. Tämä aiheuttaa suhteetonta vahinkoa tietyille ihmisryhmille, kuten ihmisille, joilla on isompi tai erimuotoinen keho kuin se, mitä laihdutuskulttuuri suvaitsee. Sortaminen voi vahingoittaa näiden ihmisten sekä henkistä että fyysistä terveyttä.
Yksikään meistä ei ole immuuni laihdutuskulttuurin viesteille. Koska kysymys on kulttuurista, olemme sisäistäneet sen viestit syvästi ja samalla, niin inhottavalta kuin se kuulostaa, me ylläpidämme sitä itse.
Ylläpidämme laihuutta ihannoivaa ja lihavia ihmisiä sortavaa kulttuuria, kun vitsailemme “koronakiloista”. Kun teemme kaikkemme, ettemme vain muuttuisi lihaviksi ihmisiksi.
Kirjoitin laihdutuskulttuurista, sen historiasta ja tarkoitusperistä täällä: Se varastaa aikasi, energiasi ja rahasi - mikä se on?

Lihomisen pelko oli yksi suuri seikka, joka ohjasi syömistäni elämäni ensimmäiset 20 vuotta. Pelkäsin, että jos söisin niin kuin kehoni haluaisi, lihoisin vain. Ja mitä enemmän pelkäsin, sitä radikaalimpia päätöksiä tein, kuten päätös laihduttaa mahdollisimman nopeasti syömällä mahdollisimman vähän. Ironista olikin, että syömisen rajoittaminen oli lopulta vain pintapuolista: koska rajoittaminen johti aina ahmimistyyliseen käytökseen, jossa pitkällä tähtäimellä söin paljon enemmän kuin olisin syönyt, jos en olisi rajoittanut ollenkaan. Jälkikäteen ajateltuna tämä käytösmalli tuntuu hullulta, mutta samalla täysin järkeenkäyvältä. Koska tähän laihduttelu johtaa: häiriintyneeseen syömiseen. Syömisen hallinnoiminen johtaa aina ongelmiin.
Kun sinua ohjaa pelko, kuten lihomisen pelko, yrität estää juuri ne muutokset, jotka taltuttaisivat sen. Kun pelkäät, et voi luottaa. Ja kun et voi luottaa, yrität hallita. Kehoasi, syömisiäsi, tunteitasi ja ympäristöäsi. Teet kaiken muun paitsi sen, mikä oikeasti auttaa: pelon kohtaaminen ja sen tuominen pimeydestä valoon.
Kehosi ei halua olla saman painoinen koko ikääsi
Meidän ei ole tarkoituskaan pysyä saman kokoisina koko elämäämme.
On erittäin todennäköistä, että kehosi ei halua olla saman kokoinen/painoinen 50-vuotiaana kuin olit 20-vuotiaana. Vaikka näin laihdutuskulttuuri meille opettaa!
Aivan kuten koko kehosi muuttuu niin sisältä kuin ulkoa, näkyvimmin ehkä ihosi ja hiuksesi, niin muuttuu myös kehosi muoto ja koko. Mieti asiaa hetki.
Miksi painosi olisi eri asia?
Ehkä nyt, kun tiedostat miten hassu ja älytön ajatus on, että kehon kuuluisi koko aikuisiän olla samassa painossa, pystyt paremmin hyväksymään sen, että näin ei todennäköisesti ole.
Ja samalla me ihmiset emme pidä epävarmuudesta. Tämä on yksi syy, miksi laihduttaminen ja dieetit ovat niin vetovoimaisia: ne antavat meille varmuutta, turvallisuutta ja lupauksen lopputuloksesta. Ja se innostuksen ja toivon tunne, onko mitään koukuttavampaa!
Halu palata takaisin laihduttamiseen voi hyvinkin vaania taustalla. Silti, sinä voit päättää olevasi viisaampi tällä kertaa. Käy läpi laihdutushistoriasi. Kuinka monta kertaa olet laihduttanut? Miksi odotat eri lopputulosta kuin aikaisemmilla kerroilla?
Hyvin usein on käynyt niin, että laihduttamisen ja yleensäkin syömisen rajoittamisen seurauksena olemme painavampia kuin mitä olimme ennen kuin aloitimme rajoittamisen.
Ota myös huomioon se, että joskus lihominen on parantavaa, siinä missä keho korjaa itse itseään esim. nilkan murtumisen jälkeen, lihomisella on usein suojaava ja parantava vaikutus. Lihominen ei ole paha asia. Kehosi ei myöskään ole tarkoitus olla painossa, jota pystyt ylläpitämään pelkästään rajoittamalla syömisiäsi. Ja jos olet syönyt kovin rajoittuneesti ja/tai vähän, sinun kuuluukin lihoa. Tiedän, että se on vaikea hyväksyä. Käyn tätä läpi enemmän myöhemmin tässä postauksessa.
Painosta johtuva kiusaaminen
Monia on kiusattu painon takia. Kiusaaminen jättää aina haavoja ja arpia.
On luonnollista, että painosta kiusaamisen seurauksena yrittää laihduttaa. Erityisesti lapsena, jolloin vielä uskoimme, että on oma vikamme, että olemme “liian painavia”. Että kiusaajat ovat oikeassa.
Tämä on raskas taakka kantaa vielä aikuisiällä. On myös epäloogista, että painosta johtuvalla kiusaamisella muka olisi jotain tekemistä sillä, että kiusatussa on vikaa. Kun vika on aina kiusaajissa! Mistään muusta kiusaamisen aiheesta, vaikka vääränlaisista vaatteista tai nenästä, ei yhtä suurella todennäköisyydellä synny vielä aikuisiällä sitä uskomusta, että kiusatun pitää muuttaa itseään.
Miksi lihomisen pelkoa on tärkeä käsitellä?
Koska se estää sinua elämästä ja nauttimasta ainutlaatuisesta elämästäsi täysillä.
Et voi kuunnella ja siten kunnioittaa kehosi viestejä, jos syömisvalintojasi ja jopa liikkumistasi ohjaa se, miten paljon kaloreita tietyssä ruoassa on tai miten paljon saat syödä.
Jos lihomisen pelolle antaa vallan, se estää sinua ruokkimasta kehoasi kunnolla ja syömästä sitä, mitä oikeasti haluat syödä. Se jotaa syömisen rajoittamiseen. Jos haluat oppia intuitiiviseksi syöjäksi, lihomisen pelko täytyy käsitellä.
Se ei tarkoita, ettei pelko välillä nostaisi päätään, mutta kun sinulla on työkalut sen käsittelemiseen ja ymmärrät, mitä se oikeasti on ja että mitään pahaa ei oikeasti tapahdu, pystyt elämään vapaampaa elämää.
Sillä ei ole väliä, yritätkö laihduttaa vai vain “hallita painoasi” eli estää mahdollinen painonnousu. Nämä kaksi ovat yksi ja sama asia: jatkuva laihdutuskuuri.
Lihomisen pelko on useimmilla suurin este tai hidaste intuitiivisen syömisen matkalla.
Ja se tulee vastaan lähes jokaiselle, joka haluaa oppia syömään intuitiivisesti. Samalla se on yleisin syy, miksi “intuitiivisesta syömisestä” luovutaan ja palataan takaisin rajoittamiseen ja elämäntapaan, joka perustuu kuriin ja nuhteeseen. Ja tietenkin näin käy monille, koska laihdutuskulttuuri on sen uskomuksen meille syöttänyt, että me emme ole enää arvokkaita, hyväksyttyjä ja rakastettavia, jos lihomme! Että lihominen tarkoittaa aina epäonnistumista ja sitä, ettei elä “terveellisesti”.
Lihomista tapahtuu monilla, kun intuitiivinen syöminen aloitetaan. Kävin sen itsekin läpi. Voi olla, että kyseessä on väliaikainen lihominen, jonka jälkeen paino laskee. Tai voi olla, että kehosi haluaa olla korkeammassa painossa. Kehosi biologinen normaalipaino selviää usein vasta vuosien päästä.
Valitettava fakta on, että hoikalle ihmiselle pieni lihominen saatetaan jopa “sallia”, kun taas lihavalle ihmiselle asetetaan ehdoksi, että lihomista ainakaan ei saa tapahtua. Ympäristö reagoi ja kohtelee eri tavalla, painosta riippuen.
Toisin sanoen, lihavalle ihmiselle ei sallita syömishäiriöstä tai häiriintyneestä syömisestä parantumista, jos se tarkoittaa, että paino nousee. (Vaan hänen kuuluisi laittaa itsensä “ruotuun” tai "asettaa terveys etualalle", koska laihdutuskulttuuri on opettanut, että terveys on yhtä kuin laihtuminen.) Niin voimakas on laihdutuskulttuuri ja painosta johtuva stigma: hoikkuus ja “painonhallinta” asetetaan niin psyykkisen kuin lopulta fyysisen terveyden edelle. Tarvitseeko mainita, miten sairasta ja itse asiassa sairauksia aiheuttavaa tämä on?
Kirjoitin aiheesta aiemmin mm. täällä.
Päästä irti ohjaksista ja luota
Pelosta yli pääsemisen vastaus ei ole siinä, että sinun täytyy hallita ja kontrolloida enemmän.
Voi olla, että pelkäät, että jos et hallinnoi syömisiäsi, lihominen tai syöminen ei koskaan lopu. Kirjoitin uskomuksista aiemmin täällä.
Oletko koskaan miettinyt, mikä kontrollin vastakohta on?

Kontrollin vastakohta on LUOTTAMUS. Kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Kun lakkaat yrittämästä hallita kehoasi, kaikki järjestyy. Kaikki on hyvin ja kaikki järjestyy. Kehosi ei ole vihollisesi vaan luotettavin liittolaisesi. Tästä intuitiivisessa syömisessä on pohjimmiltaan kyse. Se on sinun ja kehosi välisen luottamussuhteen ja kommunikaation uudelleen rakentamista. Kun sinä luotat kehoosi, myös kehosi voi luottaa sinuun.
Lihomisen pelko tekee sen, että yrität hallita ruokaa ja kehoasi. Monilla meistä on kokemuksia menneisyydessä siitä, että heti kun syömistä on löysätty, on syöminen “riistäytynyt käsistä”. Seurauksena on ollut lihominen, mikä on voinut johtaa jopa paniikkinomaisiin tunteisiin. Ja näin on syntynyt vääristynyt ja haitallinen uskomus, että “syömistä täytyy hallita, muuten lihon vain.”
Vaikka todellisuudessa syy siinä, että “syöminen riistäytyi käsistä” oli rajoittaminen. Tietenkin syöminen menee “yli” kun viimeinkin ohjaksista päästetään. Tämä vaihe ei kestä ikuisesti, jos syömisen rajoittamisesta todella luovutaan, myös henkisesti.
Sillä ei ole väliä onko ihminen kärsinyt nälänhädästä tai ollut laihdutuskuurilla (joka tunnetaan nykyisin nimellä “elämäntapamuutos”), keholle syömisen rajoittaminen on aina nälänhätä ja se reagoi samalla tavalla. Kehosi pyrkii aina suojelemaan sinua. Aina. Olen kirjoittanut kehon biologisista mekanismeista täällä.
Sinun täytyy luopua siitä, että mittaat onnistumista painon kautta.
Mitä jos laittaisit painolukeman hetkeksi sivuun ja miettisit, että mitkä muut asiat vaikuttavat terveyteesi?
Näitä voivat olla esim. hyvä uni, rakas harrastus, nauraminen, ystävien seura, aamiaisen syöminen, meditointi, metsässä kävely ja musiikin kuuntelu.
Mieti, mitä lihomisen pelkosi pohjimmiltaan on?
Kysy itseltäsi: mikä uskomus on lihomisen pelkosi pohjalla? Ajatteletko, että olet epäonnistunut, vähemmän terve tai vähemmän viehättävä?
Kun tiedostat uskomuksen, kyseenalaista se.
Etsi tietoa, joka on ristiriidassa uskomuksesi kanssa. Esimerkiksi: “pelkään sairastuvani, jos lihon”. Kysy: “Onko tämä pelko aiheellinen?” Onko totta, että lihominen tarkoittaa aina sairautta?
Mitkä muut asiat vaikuttavat sairastumiseen? (Vinkki: tutkimusten mukaan esim. yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys, jotka on Suomessa erittäin yleisiä, huonontavat terveyttä kaikista eniten. Ja häiriintyneen syömisen vaikutus terveyteen, niin psyykkiseen kuin fyysiseen terveyteen on mittava.)
Muita terveyttä huomattavasti huonontavia seikkoja ovat mm. painosta johtuva stigma, sekä jojolaihduttaminen.
Entä mitä kaikkea negatiivista liität lihomiseen? Mitä ajattelet lihavista ihmisistä?
Hyvin usein pelko lihomisesta on oikeasti pelkoa hyljeksityksi tai jopa hylätyksi tulemisesta.
Pelkoa siitä, että sinua ei enää hyväksytä tai rakasteta.
Tämä on todellinen pelko ja sen kohtaaminen ei ole helppoa. Ja sinä pystyt tekemään vaikeita asioita.
Yksi ihmisen perustarpeista on tulla hyväksytyksi ryhmän jäsenenä. Lihomisen pelon käsittely on tämän vuoksi haastavampaa kuin vaikkapa hämähäkkien pelosta yli pääseminen.
Mitä tehdä, kun lihomisen pelko yrittää ottaa vallan?
On todennäköistä, että lihomisen pelko aina välillä nostaa päätään. Siksi on hyvä, että sinulla on tapoja kohdata se silmästä silmään. Kun ennen reaktiosi lihomisen pelkoon oli rajoittaa syömisiäsi ja laihduttaa, nyt sinulla on muitakin vaihtoehtoja.
Tämä on jo valtava askel, josta voit onnitella itseäsi!
Aivomme eivät voi kokea pelkoa ja kiitollisuutta samaan aikaan. Joten keskity siihen, mitä sinulla on ja mitä saat nyt, kun olet rajoittamisesta vapaa.
Keskity siihen mitä saat. Eli jos lihot, mitä hyvää on tapahtunut? Onko sinulla enemmän energiaa, nukutko paremmin, onko mielialasi korkeammalla, onko sinulla enemmän aikaa unelmillesi kun kaikki aika ei mene ruoan ja syömisen kontrolloimiseen ja ajatteluun? Oletko paremmin läsnä läheisille ihmisille?
Muista kaikki ne asiat, mistä jouduit luopumaan silloin, kun vielä laihdutit tai rajoitit syömistä. Yhteiset ateriat perheen kanssa? Energia, keskittymiskyky, kylläisyys ja tyytyväisyys, nautinto, yöunet, ilo, nauru, mielenterveys?
Minkä hinnan maksoit? Millaista syyllisyyttä ja häpeää syömisten rajoittaminen lopulta aiheutti, kun kurinalaisuus oli käytetty loppuun?

Mitä kaikkea söit, mutta et pystynyt nauttimaan täysillä, koska sinulla oli syyllisyyttä ja ajatuksia siitä, että sinun täytyy tulevaisuudessa hyvittää syödyt kalorit?
Muistele tässä nimenomaan menneitä, todellisia kokemuksiasi siitä, miten ruoan ja syömisen rajoittaminen on sinuun vaikuttanut. Tämä on arvokasta dataa. Toisin kuin nurkan takana vaanivat, houkuttelevat laihdutuskuurit ("elämäntapamuutokset"), jotka saavat polttoaineensa fantasiasta, joka ei koskaan käy toteen.
Miten rajoittaminen vaikutti ihmisiin ympärilläsi?
Millainen tytär, äiti, ystävä ja kumppani olet, kun rajoitat syömistä? Miten olet läsnä? Miten kohtelet muita ihmisiä? Millainen esikuva olet lapsillesi, kun rajoitat syömisiäsi tai haukut kehoasi?
Fakta intuitiivisen syömisen ja painoneutraalin lähestymistavan takana on, että laihduttaminen EI toimi. Painoa ei pysty hallitsemaan pitkällä aikavälillä, ellei tee siitä elämän ykkösprioriteettia. (Kuinka surullista se olisikaan!)
Mitä jos painon sijaan kääntäisimme huomion niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa?
Säännöllinen syöminen, aikaisemmin nukkumaan meneminen, somen selailun vähentäminen, aamiaisen syöminen… Kaikkiin näihin sinulla on valtaa, kun taas painoasi hallitsevat kehosi biologiset mekanismit.

Tee nämä jo tänään!
Muista, että laihduttamisesta tai rajoittamisesta luopuminen ei tarkoita, että luovutat tai että elät “epäterveellisesti”.
Päinvastoin lisäät pitkällä tähtäimellä terveyttä, niin psyykkistä, henkistä kuin fyysistä.
Vain kehosi voi tietää, minkä kokoinen sen kuuluu olla. Kohtele kehoasi ystävällisesti ja hellyydellä. Pukeudu vaatteisiin, jotka tuntuvat hyvältä päällä. Hemmottele kehoasi. Kehosi reagoi ja ymmärtää parhaiten kosketusta.
Tee lista siitä, mitä kaikkea olet saanut elämääsi, kun olet luopunut laihduttamisesta/rajoittamisesta. Enemmän energiaa? Enemmän aikaa ystäville ja kiinnostuksen aiheille? Paremmat yöunet?
Opi ja monipuolista sitä, mitä ajattelet terveyden tai viehättävyyden olevan. Keitä seuraat somessa? Millaisilla ihmisillä ympäröit itsesi? Ympäröi itsesi, ja sosiaalisen median feedisi, eri kokoisilla ja muotoisilla ihmisillä.
Opeta itsellesi, että kaikki kehot ovat arvokkaita!
Käytä ääntäsi kun voit ja kyseenalaista yhteiskunnassa vallitsevat käsitykset. Tämä luo positiivista muutosta. Mielestäni tässä auttaa kun ajattelee kaikkia niitä muita, itselleen läheisiä ihmisiä, jotka ovat kohdanneet/kohtaavat kiusaamista, syrjintää, negatiivista kommentointia ja asenteita kokonsa takia. Me kaikki ansaitsemme paljon parempaa!
Luovu vaa’asta. Ps. Meillä on ihanassa Facebook -ryhmässämme Syö, nauti, vapaudu mahtava opas siihen, kun joudut käymään lääkärissä. Tiesitkö, että sinun ei ole pakko astua vaa’alle lääkärikäynneillä, jos se ei ole esim. lääkityksen vuoksi välttämätöntä?
Jos tai kun koet halua astua vaa’alle, jos siis et ole heittänyt vaakaa mäkeen (mikä on suositeltavaa!), kysy ensin:
Mitä tarkoitusta tämä palvelee?
Miksi haluat tietää, mitä painat? Mitä se antaa sinulle?
Intuitiivisen syömisen opettelu ja ruoka- ja kehosuhteen parantaminen on pitkä prosessi, jossa aina välillä tulee “takapakkia”. Ja se kuuluu asiaan. Et koskaan opi itsestäsi niin paljon kuin näissä hetkissä. Tärkeintä on, että arvostelun sijaan suhtaudut uteliaisuudella kokemuksiisi ja pystyt jatkamaan matkaasi.
Tarvittaessa muistuta itseäsi siitä, miksi aloitit. Miksi luovuit laihduttamisesta?
Tilaa myös ilmainen oppaasi aidosti lempeään elämäntapamuutokseen täältä.
Lähteitä:
Thomas, Laura: Just eat it. How intuitive eating can help you get your shit together around food. Blue bird UK, 2019.
https://nudenutritionrd.com/overcoming-the-fear-of-weight-gain/
https://corinnedobbas.com/how-to-handle-the-fear-of-weight-gain-as-you-become-an-intuitive-eater/