Kuulostaako tutulta ajatukselta? Minä uskoin näin. Pidin sitä totuutena, joka ohjasi kaikkea toimintaani. Rajoitin, tai yritin rajoittaa syömisiäni, koska muuten paisuisin kuin pullataikina!
Me kaikki luomme mielessämme tarinoita siitä, keitä olemme.
Tarinat, joita elämme todeksi joka päivä, ovat identiteettimme perusta. Ne vaikuttavat siihen, miten näet maailman ja ihmiset ympärilläsi. Ja miten näet itsesi. Voit aloittaa kysymällä itseltäsi: Mikä minun tarinani on?
Tarinamme koostuvat uskomuksista. Ne vastaavat kysymyksiin kuten:
Onko maailma turvallinen paikka?
Olenko rakkauden arvoinen?
Ovatko minun tarpeeni tärkeitä?
Entä mitä tarinoita kerrot ruoan, kehon ja terveyden suhteen? Tarinoiden ei tarvitse edes olla totta, riittää, että uskot niihin itse. Monesti tarinat ovat negatiivisia, “huonoja tarinoita”, joihin jäämme loukkuun. Tarinasi elävät joka päivä pienissä teoissa, esim. kyvyttömyytenä sanoa “ei” kun joku pyytää sinulta jotain.
Ajatuksesi, tunteesi ja tekosi tukevat ja vahvistavat toisiaan jatkuvasti. Jos uskot, ettet onnistu, toimit sen mukaan. Näet ja uskot kaiken sen, mikä vahvistaa tarinaasi. Ja jätät näkemättä todisteet, jotka todistavat päinvastaista.
Ihmisaivot on ohjelmoitu niin, että ne näkevät ja vahvistavat haluamansa asiat ja jättävät päinvastaista todistavat huomiotta.
Elät vääristyneen todellisuutesi todeksi uskomalla vääristyneitä havaintojasi. Siitä tulee itseään ruokkiva kierre, jolle liian usein olemme täysin sokeita.
Tarinasi voi olla esimerkiksi:
“Minun täytyy vahtia syömisiäni, koska muuten lihon lihomistani.”
"Olen sokeririippuvainen."
"Minussa täytyy olla jotain pahasti vialla, koska en pysty hallitsemaan syömisiäni."
“Olen ruma.”
“Epäonnistun kaikessa mitä yritän.”
“Minun tarpeeni eivät ole tärkeitä, ja minun täytyy huolehtia ensin muista”.
Huomaatko kaavan? Tarinat ovat monesti negatiivisia ja ilmiselvää on, että negatiiviset tarinat vaikuttavat kehomme lisäksi mielenterveyteemme. Vaikka olisit elänyt tarinaa koko tähänastisen elämäsi, se on silti vain tarina, jonka voi aina kirjoittaa uudestaan. Mikään tarinoistasi ei määrittele sinua!
Mitä jos kokeilisit muuttaa tarinasi positiivisemmaksi? Miten näkökulman vaihto vaikuttaa tarinasi aiheuttamiin tunteisiin ja käytökseen?
Esimerkiksi:
“Kehoni on luonnostaan suurempi kuin monella muulla naisella, ja se ei tarkoita, ettenkö voisi pitää huolta ja rakastaa itseäni. Silloin voin muutenkin paljon paremmin.”
“En pidä kaikesta omassa ulkonäössäni, mutta ihmiset viihtyvät seurassani ja ulkoinen kauneus on muutenkin katoavaista.”
“Ajattelen, että olen epäonnistunut monesti. Mutta tiedän, että sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onnistunko tulevaisuudessa.”
Huomaatko, miten paljon näkökulman vaihto vaikuttaa?
Lisäksi, voit käyttää apuna positiivisia tarinoitasi, esim. “olen hyvä kirjoittaja” tai “olen omistautunut äiti”. Tietoisesti ajattele ja keskity positiivisiin tarinoihisi enemmän ja useammin. Se auttaa yleensä muuttamaan negatiivisia positiivisimmaksi.
Seuraavaksi voit alkaa elää tarinaasi todeksi.
Toinen asia mitä kehonsa hyväksymisen kanssa kamppailevien kannattaa tehdä, on kyseenalaistaa uskomuksensa lihomisesta ja tunnistaa se, mitä lihomisen pelko oikeasti on.
Sinussa asuu monta eri persoonaa
Meillä ei ole vain yhtä persoonallisuutta. Monet psykologit ovat alkaneet olla sitä mieltä, että meissä kaikissa asuu lukematon määrä eri persoonallisuuksia ja arkkityyppejä.
Olet varmasti huomannut, että sinulla on elämässäsi monta eri “roolia”. Voit olla tytär, äiti, kasvattaja, ystävä, esimies, alainen, uhri, soturi... Käyttäydyt eri tavalla eri ihmisten seurassa ja eri tilanteissa. Käytöksesi ja ruoansulatuksesi, kaikki kehon biokemialliset prosessit, ovat erilaisia, koska jokaisen “persoonallisuutesi” tarina on erilainen. Voit lisäksi ehkä löytää sisältäsi marttyyrin, uhrin, hoivaa vaille jääneen lapsen tai kapinallisen.
Eri tilanteissa, ympäristöissä tai tiettyjen ihmisten seurassa vatsasi reagoi ruokaan eri tavalla. Voi olla, ettet esim. pysty syömään vehnää Suomessa, mutta lomalla ollessasi voit syödä leipää ja pastaa ilman vatsanpuruja.
On siis olennaista kysyä, kuka olet kun syöt?
Onko se stressaantunut suorittaja vai rentoutunut lomailija? Onko se sisäinen kapinallinen, joka haluaa rikkoa sääntöjä, jotka sisäinen kriitikko on luonut? Vai onko se lapsi, joka haluaa karkkia nyt heti? Ehkä se on väsynyt äiti, joka haluaa hemmotella itseään ruoalla, koska hänellä ei ole muita mahdollisuuksia itsestään huolehtimiseen?
Kuka olit kun viimeksi söit?
Pohdi eri persoonallisuuksiasi. Mitä kaikkia rooleja ja “kasvoja” esität ja otat omaksesi eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa? Mitä piilotettuja puolia sinussa on, puolia joita ehkä näet vain silloin, kun olosuhteet ovat oikeanlaiset?
Miten eri persoonallisuutesi eroavat siinä, mitä ruokia he valitsevat? Tunnetko olosi erilaiseksi kehossasi, kun olet tietyssä “roolissa” ja persoonassa? Mitä tunteita, ajatuksia ja käytöksiä eri roolit kokevat ja tuottavat? Huomaatko eroja ruoansulatuksessa?
Dissosiatiivista identiteettihäiriötä sairastavilla on huomattu, että persoonan vaihtuessa esim. allergiat, verenpaine ja hormonitasot vaihtuvat. Yksi persoona voi olla diabeetikko. Yksi persoona voi olla allerginen sitrushedelmille ja reagoida niihin, mutta kun samassa kehossa on toinen persoona, jolla on erilainen tarina, ei reaktiota sitrushedelmille synny tai allergian aiheuttamat reaktiot poistuvat. Näin voimakas on tarinan ja mielen voima!
Mitä tarinoita kerrot itsestäsi?
Tarina, jota elät, on siis suoraan kytköksissä fysiologisiin reaktioihisi eli aineenvaihduntaasi. Se ei siis vaikuta ainoastaan käytökseesi, tunteisiisi ja ajatuksiisi, vaan kehosi toimintoihin.
Usein tarinasi aiheuttama, tiedostamaton stressi ja tukahdetut tunteet tuovat mukanaan esim. ruoansulatusvaivoja, päänsärkyjä ja selkäkipuja. Sekä lopulta, kykenemättömyyden tekemään pysyviä, omaa terveyttä ja hyvinvointia tukevia muutoksia.
Jos tunnistamasi tarinasi on haitallinen, jopa myrkyllinen, voit kirjoittaa sen uudelleen.
Sinulla on kaikki valta rakentaa oma tarinasi! Jos esimerkiksi ajattelet, kerrot ja uskot, että olet ujo tai arka, tämä tarina luultavasti estää sinua tekemästä asioita, joita haluat. Siitä tulee tekosyy. Kun uskomme tarinaan aivomme näkevät ympärillämme kaiken sen, mikä vahvistaa tarinaa ja jättää huomiotta kaiken sen, mikä todistaa päinvastaista.
Mikä muu voisi olla totta? Oletko hyvä kahdenkeskisissä keskusteluissa? Saatko uusia ystäviä helposti? Ehkä et ole maailman äänekkäin tai rohkein persoona, mutta se ei tee sinusta ujoa. Mitä mahdollisuuksia sinulle avautuisi, jos et enää ajattelisi, että olet ujo?
Pirtelö-tutkimus
Miten uskomuksemme ruoasta vaikuttavat nälkähormoneihimme? Tässä kerron Alia Crumin tekemästä tutkimuksesta, jossa yhdelle ryhmälle annettiin pirtelöä kupissa, jossa luki “Sensishake: rasvaton, synnitön - 140 kcal”. Toiselle ryhmälle annettiin sama pirtelö, mutta kupissa luki “Hemmottelua, jonka ansaitset - 640 kcal.”
Oikeasti pirtelössä oli 380 kcal.
Osallistujilla, jotka joivat pirtelön, jonka he luulivat sisältävän 640 kcal, nälkähormoni greliinin tasot putosivat. Heillä ei ollut enää nälkä.
Osallistujilla, jotka joivat pirtelön, jossa he luulivat olevan vain 140 kcal, greliinitasot pysyivät korkealla. Heille jäi nälkä ja heidän aineenvaihduntansa pysyi hitaana. Vaikka he joivat täysin saman pirtelön kuin toinen ryhmä!
Uskomuksesi ja luulosi vaikuttavat jokaiseen tekemääsi asiaan, jopa ruoansulatukseesi ja fysiologiaasi.
Mitä uskot ruoasta ja siitä, mitä se tekee kehollesi, vaikuttaa enemmän kuin ruoan oikea ravintosisältö.
Plasebo- ja noseboefekti toimii ruoan, syömisen, terveyden ja hyvinvoinnin kanssa samalla tavalla kuin kaikessa muussakin. Sinä luot oman todellisuutesi. Tarinasi ja uskomuksesi tulevat todeksi.
Tämä on yksi syy, miksi pelkästään laihduttamisen harkitseminen voi nostaa nälkähormonien tasoa tai laukaista ahmimiskohtauksen. Ajatuksesi vaikuttavat nälkä- ja kylläisyyshormoneihisi, eli laihdutusta miettiessä lisäävät kokemaasi nälkää. Lisäksi, nälkähormoni greliinin ollessa korkealla aineenvaihduntamme hidastuu ihan jo sen takia, jos emme löydäkään ruokaa.
Sinun todella kannattaa työstää negatiivisia ja pelokkaita uskomuksiasi ja tarinoitasi ruoasta ja kehostasi.
Miten luulet, että kehosi reagoi, jos ajattelet suklaata/pastaa syödessäsi, että sinun ei pitäisi syödä sitä ja se on haitallista kehollesi? Jos ajattelet, että ruokasi “ei ole puhdasta”?
Paranna suhdettasi ruokaan ja kehoosi tulemalla mukaan ihanaan Facebook-ryhmäämme Syö, nauti, vapaudu - Lempeä elämäntapamuutos.
Miksi haluat muuttaa elämäntapasi? Miksi?
Mikä sinun elämäntehtäväsi tai missiosi on?
Kun tiedostat missiosi, pystyt tekemään voimaantuneita päätöksiä koskien valitsemaasi ruokaa, liikuntaa ja tapaa, miten haluat elää elämääsi.
Entä miksi haluat muutosta elämäntapoihisi? Mikä on sinun “miksi”? Miksi haluat esimerkiksi harrastaa liikuntaa?
Haluamasi lopputulema voi olla esim. “voin vihdoinkin olla se ihminen, joka oikeasti olen”, “minulla on energiaa tehdä kaikki se mitä haluan” tai “voin paremmin kokea elämän ja kaiken mitä se antaa”.
Mitä tahansa haluatkaan saavuttaa, ala elää uutta tarinaasi nyt heti. Ei 10 kiloa kevyempänä, vaan nyt. Sinä kerrot tarinasi uudelleen ja alat elää siitä totta.
Leikitään, että ajattelet 10 kilon painonpudotuksen tekevän sinut onnelliseksi.
Mikä on pahinta mitä voisi tapahtua, jos päättäisit olla onnellinen jo tästä hetkestä eteenpäin?
Elä sen henkilön elämää, joka haluat olla. Tee ne valinnat, jotka hän tekisi. Aineenvaihduntasi seuraa väistämättä perässä.
Elämäsi on enimmäkseen sitä, miten reagoit ja miten koet asiat, joita tapahtuu. Ei tapahtumista itsessään. Se, miten koet maailman taas riippuu siitä, mitä tarinaa kerrot itsellesi. Suurin osa tarinoistamme juontavat juurensa menneistä kokemuksista, ne ovat tapa saada selkoa elämän tapahtumista. Uskot niihin, koska tunteesi ja todellisuutesi vaikuttavat todistavan niiden totuudenmukaisuuden sinulle.
Jos uskot, että et koskaan saavuta haluamaasi suhdetta ruokaan, mitä luulet tapahtuvan?
Emme voi vaikuttaa siihen, mitä meille tapahtuu. Voimme vain vaikuttaa siihen, miten niihin reagoimme, mitä opimme, ja annammeko tapahtumien ja kokemustemme määritellä meitä.
Voit parantaa terveyttäsi ilman, että yrität kontrolloida ruokaa, syömisiäsi ja kehoasi. Autan sinua mielelläni. Voit varata ilmaisen alkukartoituksesi täältä.
Lähteet:
David, Marc: The Slow Down Diet - Eating for pleasure, energy and weight loss. Healing Arts Press; 2nd Edition, 10th Anniversary edition, 2015.
Dooner, Caroline: The fuck it diet: Eating should be easy. Harper Wave, 2019.
McCubbrey, Dorie: How much does your soul weigh? Harper Paperbacks, 2004.
https://www.nytimes.com/1988/06/28/science/probing-the-enigma-of-multiple-personality.html
https://www.health.harvard.edu/mental-health/the-power-of-the-placebo-effect