Tunne syömisesi – tunnesyömistä, nälkää vai vaille jäämisen pelkoa?

Ajatteletko olevasi tunnesyöjä?


Jokainen meistä syö joskus tunteisiinsa. Se on täysin normaalia ja jopa tervettä. Jos kuitenkin koet, että tunnesyöminen laskee elämänlaatuasi, voit olla hyvä tehdä asialle muutos.


Ensin on hyvä selvittää, onko ongelmasi todella tunnesyöminen vai onko se vastareaktio nälkään tai syömisen tiukkaan rajoittamiseen ja sääntöihin. Tunnesyöminen on vähän kuin yleistermi, jota käytetään jälkeenpäin “oikeuttamaan” tai selittämään tilanteita, joissa syömme mielestämme epäterveellisesti. Syyt epätasapainoiseen syömiseen ovat todella moninaisia.


Kun tiedät, mistä sinun kohdallasi on kyse, pystyt puuttumaan ongelman juurisyihin. Sinun ei tarvitse enää yrittää hoitaa vain oireita. Pyri olemaan utelias ja rehellinen itsellesi, kun alat tutkia tunnesyömisen taustalla olevia syitä.

Lehtipuu isoine juurineen syysauringossa

Hyvä uutinen on, että suurimmalla osalla tunnesyömisestä kärsivällä ongelma ei ole tunnesyöminen. Heidän ongelmansa on nälkä ja kehon energiavaje.


Lähestulkoon kaikilla tunnesyöminen vähenee, kun päivän aikana syödyn ruoan määrää lisätään. Tapaan usein naisia, jotka syövät aivan liian vähän päivän aikana (omasta mielestään “terveellisesti ja hyvin”). Illalla he “syövät tunteisiinsa”. Oikeasti he ovat yksinkertaisesti nälkäisiä ja energiavajeessa. Kehomme on vahva ja viisas selviytyjä: Nälkä voittaa aina.


Huonosti ravittuna nälkä nousee esiin kunnolla silloin, kun joudumme kielteisen tunteen valtaan tai kun kiireisen päivän jälkeen rojahdamme sohvalle ja saamme viimein hengähtää.


On hyvä huomioida, että laihduttaminen tai laihdutuksen yrittäminen ovat monesti tunnesyömisen alkuunpaneva tapahtuma. Tutkimukset osoittavat, että laihduttaneet tai laihdutusta yrittäneet todennäköisemmin kuvaavat itseään tunnesyöjiksi, kun taas ne, jotka eivät ole koskaan laihduttaneet, stressaantuneina tai voimakkaiden tunteiden vallassa todennäköisemmin välttelevät ruokaa.


Jos olet täysin varma, että syöt riittävästi, säännöllisesti ja monipuolisesti, seuraava kysymys on:


Värittääkö syömistilanteitasi erilaiset epämiellyttävät tunteet ja ajatukset, kuten kielletty-sallittu-ajattelu, itseinho, pettymys, itsesyytökset tai häpeä?


Jos vastaus on kyllä, löysit luultavasti syyn “tunnesyömiseen”.


Ruoan rajoittaminen, mustavalkoinen ajattelu ja kielteiset tunteet ja ajatukset itseä kohtaan ajavat herkästi noidankehään, jossa syömistä yritetään hallita. Ja mitä enemmän yrität, sitä hallitsemattomalta se tuntuu. Voi olla, että ajaudut kierteeseen, jossa laihduttaminen ja ahmiminen vuorottelevat. Yrität paikata tunnesyömisiäsi mm. jättämällä aterioita väliin, mikä on takuuvarma resepti sille, että tunnesyöminen vain jatkuu.


Ruoan ja syömisen rajoittaminen ja kieltäminen laukaisee ns. psykologisen puutteenalaisuuden tai vaille jäämisen kokemuksen (eng. deprivation). Jos olet kokenut puutteenalaisuutta muilla elämän osa-alueilla, kuten köyhyyttä tai menetyksiä, voi olla, että koet ruokaan liittyvän puutteenalaisuuden vielä voimakkaammin.


Mitä tiukemmin itseltäsi kiellät joitain ruokia, sitä voimakkaammaksi himo niihin kasvaa.


Vuosien varrella vaikutus suurenee vierivän lumipallon lailla. Voit alkaa jopa uskoa, että sinulla on “riippuvuus” tiettyyn ruokaan. Oikeasti ongelma ei ole ruoassa vaan ajatuksissasi, uskomuksissasi ja psykologisesti täysin terveessä reaktiossasi rajoittamiseen.


Rajoittaminen laukaisee ylensyömisen, jonka nimeämme “tunnesyömiseksi”. Ratkaisu ei ole se, että rajoitat ja kiellät itseltäsi ruokaa.


Ratkaisu on täysin vastakkainen: Rajoittamisen lopettaminen. Opettele sallivuutta ja joustavaa syömistä, jossa mikään ruoka ei ole paha. Kaikki ruoat ovat hyviä, sallittuja ja kuuluvat elämään.


Kun nälkä ja rajoittaminen on poissa ja ruokaa koskevat ajatusmallit on laitettu kuntoon, mutta tunnesyöminen silti jatkuu, on kyseessä ns. aito tunnesyöminen.


Tunnesyöminen on pohjimmiltaan sitä, että et osaa pitää huolta itsestäsi muuten kuin ruoan avulla. Toisin sanoen: ruoka ei ole ongelmasi. Et ole lapsuudessasi oppinut miten pitää huolta itsestäsi, et ole yhteydessä itseesi etkä kuule tai osaa vastata tarpeisiisi tarkoituksenmukaisesti.


Sinulla on tukahdutettuja, pelottavalta tuntuvia tunteita, joita et ole osannut kohdata. Sinulla ei ole ollut muita keinoja tunteiden käsittelyyn ja syöminen on palvellut sinua. Se on ollut ratkaisu, ei ongelma.


Ensimmäinen askel tunnesyömisen yli pääsemisessä on kohdata tunteet ja oppia olemaan niiden kanssa. Muista, että tunne menee aina ohi. Se voi tuntua epämiellyttävältä, jopa kivuliaalta, mutta tunne menee joka kerta ohi. Tämä on pitkä prosessi, mutta askel askeleelta alat huomata, että tunnesyöminen vähenee ja kykenet olemaan tunteidesi kanssa.


Pala suklaakakkua ja halkaistuja mansikoita haarukas kanssa pienellä lautasella

Kun tyydymme elämässä liian vähään, etsimme ruoasta sitä, mitä haluamme elämältä – täyttymystä ja nautintoa. Voit jopa ajatella tunnesyömistä lahjana – se kertoo sinulle, että elämässäsi on jotain, mikä kaipaa huomiotasi.


Kysy itseltäsi: Mitä elämästäni puuttuu? Mitä elämässäni on liian vähän? Mitä tyydyttämättömiä tarpeita minulla on?


On vielä yksi muutos, joka auttaa kaikissa näissä tilanteissa. Se on aamiaisen syöminen. Ei aamupala, vaan runsas, laadukas aamuateria. Mielellään rauhassa nautittuna. Kokeile viikon ajan ja huomaa, miten hyvinvointisi paranee kuin taikaiskusta.


Voit lukea lisää tunnesyömisesta aiemmasta blogistani:

9 keinoa puuttua tunnesyömiseen - Vapaudu syömiskierteestä